airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Inersimasut nakuusernermik nalaataqartut

Paasissutissat nalinginnaasut
Suliamik ilisimasalittut suliaqartutullu inersimasunik nakuusernermik nalaataqartunut naapitsisassaatit. Inersimasut nakuusernermik nalaataqarsimasut ersiutai pillugit maani ilitsersuut pissarsiarisinnaavat. Tassanilu inuit nakuusernermik nalaataqarsimasut pillugit nalunaarnissamut ikiuinissamullu ilitsersuut aamma pissarsiarisinnaavat.
Nakuuserneq sunaava

Pineqartoq meeraappat inersimasuuppalluunniit, nakuuserneq tassaavoq, nakuuserluni iliuuseq siorasaarinerluunniit inummik allamik narrunarsaarinermik kinguneqartoq, imaluunniit inummik allamik ersiortitsineq, anniartitsineq innarliinerluunniit. Qanigisat nakuuserfigitinnerat nammineq nakuuserfigitittutulli ajoqutaatigalunilu annernartigivoq.

Nakuuserneq ima misigineqarsinnaavoq:
Timikkut nakuuserfigitinneq tassaavoq ajortuliorfigitinneq ersarinnerpaaq, tamannalu isanneqarnikkut tillunneqarnikkulluunniit, isimminneqarnikkut ajanneqarnikkulluunniit pisinnaasarpoq.

Tarnikkut innarlerneqarneq takussutissartaqaruminaatsuusarpoq. Tarnikkut ikilertinneq sakkortuumik sangiannermit/ningarnermit, sioorasaartinnermit aamma inummik aqutsiniarnermi aalajangersimasumik pissuseqarnissamut toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu pinngitsaalineqartarpoq.
Malersuineq, marserneq, alapernaarsorneqarneq kiisalu mamarliineq/ingutsineq aamma tarnikkut innarliinerupput.

Kinguaassiutitigut innarliineq tassaavoq inuup inummik allamik kinguaassiutitigut atoqateqarnissamik pinngitsaaliinera. Tassaasinnaavoq pinngitsaaliilluni arnerineq anguserinerluunniit, aammali tassaasinnaapput killeqanngilluinnartumik kinguaassiutitigut iliuutsit aamma piumanngitsumut attuualaarinerit narrunarsaarinerilluuniit.

Aningaasatigut atornerluineq tassaavoq inuup allap aningaasaataanik unioqqutitsilluni aqutsiniarneq/pinngitsaaliiniarnerluunniit. Assersuutigalugu inooqatigisap aningaasarsiai tigullugit, qaqugukkut qanorlu akissarsiat atorneqassanersut naalakkersuilluni. Imaluunniit inuk uukapaatillugu aningaasaatai atornerlullugit.

Atortunik aserorterineq tassaavoq inuk piaaraluni inuup allap pigisai aserorterlugit. Assersuutigalugu inuk alla ersiortinniarlugu imaluunniit aqunniarlugu inuup taassuma assiutai atisaaluunniit aserorterlugit.

 

Inersimasut nakuusernermik nalaataqarsimasut ersiutai

Angerlarsimaffimmi nakuusernerup nipaarluuneq paqumisunnerlu pilersittarpai. Inuup allap nakuusernermik nalaataqarsimanera takorluussallugu akuersaassalluguluunniit ajornakusoorsinnaasarpoq.
Aappaminnit nakuuserfigitinnermik nalaataqarnerpaasartut tassaanerusarput arnat, angutilli aamma aappaminnit nakuuserfigitittarput. Inuk nakuusernermik nalaataqarsimasoq nalinginnaasumik ersiutigisinnaasai:

Timikkut ersiutit
• Inuk tilluusartarpoq tinuneqartarlunilu, taakkulu qungasequsersornikkut qaleriiaanillu atisalersornikkut allatigulluunniit toqqorsimaniarneqartarput.
• Inuk arlaleriarluni nassuiarneqarsinnaanngitsumik “ajutoortarsimavoq” , imaluunniit nassuiaatissartaqarsimappat taakku upperiuminaatsuusarput.
• Inuup qiimanera, isikkua aamma timaata oqimaassusaa allanngoriasaarsinnaasarput.

Iliuutsit
• Inuup isumaqatigiissutit puiortarpai taamaatitsigajuttarluniluunniit
• Inuk aappaminik ajuallatsitsinissaminik annilaangasarpoq
• Inuup aappami iluuserisartagai ajuusaarutigisarpai

Nakuusertartup iliuuserisartagai
• Aapparisani sulerinersoq nakkutigeqqissaartarpaa
• Aapparisaminnut sianikulallunilu sms-ikulasarpoq, aperalugulu sumiinnersoq, kina ilagineraa il.il.
• Aapparisaminut nakkarsaasarpoq, oqarfigalugu “sianeeqaatit, pinneeqaatit, atorsinnaanngilatit il.il”.

Suliamik ilisimasalittut (aamma ikinngutitut, pisortatut, suleqatitut, ilaquttatut il.il.) qaqugukkut qanorlu akuleruttariaqarnerlutit aamma nakuusertumik pasisaqarsimatillutit qanoq iliornissat nalorninarsinnaasarpoq


Nakuusernerup suut kingunerisarpai?

Nakuusernerup kingunerisartagai timikkut, tarnikkut aningaasaqarnikkullu ersersinnaasarput. Nakuuserfigitinneq aseruisarpoq, taamatuttaarlu angerlarsimaffimmi nakuusernermik nalaataqartarluni peroriartorneq aamma sequminneqarsinnaalluni.

Inunnut nakuusernermik nalaataqarsimasunut nalinginnaasumik ersiutit:

• Nakkaqqaneq aamma annilaanganeq.
• PTSD (Post Traumatisk Stress Syndrom – Pisoqareersimanerani nakkanganermik ersiutit).
• Sinnarlunneq aamma eqqaamajuminaatsitsineq
• Piffissamik immikkoortitsiuminaanneq
• Puuallassimaarneq, kamaqqajaaneq aamma eqqarsarluarnissamik ajornakusoortitsineq
• Aalajangiiuminaanneq
• Imminut pisuutinneq naleqanngitsutullu misigisimaneq

Nakuusernerup ilaatigut nassatarisinnaavai:

• Imigassamik, hashimik il.il. atornerluineq
• Inooqataanermi immikkoorniarneq
• Inuunermi allannguuteeqqat pillugit kamassartarneq ingasattumillu qisuariartarneq
• Suliamik/suliffimmik paarsinerlunneq
• Angajoqqaatut pisassanik naammassinnissinnaannginneq

Nakuusernerup meeqqanut kinguneri
Ulluinnarni nakuuserneq inooqataaffigigaanni tamanna meeqqat ineriartornerannut sunniuteqartarpoq – piffissaq sivikinnerusoq sivisunerusorlu eqqarsaatigalugit. Meeraanermi nakuuserneq nalaassimagaanni tamanna ima kinguneqartitsisinnaavoq: 

• Toqqissisimannginneq annilaanganerlu
• Imminut annikitsuaraannarmik naleqartinneq
• Kamassarnerit aamma pissusilersornikkut ajornartorsiuteqarneq
• Nerrarlunneq aamma atornerluineq
• Imminut toqoriarneq aamma tarnikkut ajuuteqarneq

Taamaattumik meeqqat nakuusernermik nalaataqartut ilisimannittulluunniit ilisimalerukku, nalunaarnissat pingaaruteqarpoq.


Nakuuserfigineqarsimasoq oqaloqatigissagukku siunnersuutitsialaat

Suliamik ilisimasaqartutut oqaloqatigiinnerup nalaani eqqissisimanissat naalaarluarnissallu pingaaruteqartuuvoq, taamatullu eqqissisimanissat pissanganarsaannginnissallu. Nakuuserfigineqarsimasup oqaluttuarnerata nalaani qanilaartuugit tusarnaaqqissaarlutillu.

Nakuuserfigineqarsimasup piginnaasai isiginiakkit/qitiutikkit

• Nakuuserneq oqaluuserisiuk
• Nakuuserneq qanoq pilersimanersoq apeqqutigissanngilat. Ajornartorsiutimmi assigiinngisitaartuusinnaasarput, taamaattumillu apeqqutit akiuminaassinnaasarput. Nakuusernermi pissutsit tamarmik       nassuerutigineqarsinnaaneq ajorput, oqaloqatigiinnerullu ingerlaqqinnissaanut misigissuseq apeqqutaasarluni.
• Inuit kikkulluunniit aappariinnerup nalaani toqqissisimanermik atugaqartussaasut aamma nakuuserneq inatsisinik unioqqutitsinerusoq nakuuserfigineqarsimasumut oqaluttuariuk.
• Allarpassuit ilaqutariinni nakuusernermik misilittagaqartut nakuuserfigineqarsimasumut oqaluttuariuk, taamaalilluni ajornartorsiut oqaloqatigiissutigiuminarnerusinnaassammat.
• Nakuuserfigineqarsimasoq aapparisami qimassimannginnera pillugu uparuarnaveersaaruk, soorlu aperinagu: “Soormi qimaannanngiliuk?”
• Nakuuserfigineqarsimasup atukkani pillugit ilisimanninnerulernissaanut ikioruk, 'kina, suna, qanoq-apeqqutit' atorlugit. Nakuuserfigineqarsimasup nammineq oqaluttuarnermigut atukkaminik                     takunnilluarsinnaalissammat.
• Aappariinneq qanoq ittuunersoq apeqquteqarfigiuk. Nakuuserfigineqarsimasup atugaanik tamakkiisumik takunninnissaanut ikioruk. Nakuuserfigineqarsimasut ilaasa nakuuserfigitittarnertik                       nalinginnaasutut isigisarpaat.
• Pineqartup nukittuffii isiginiakkit oqaluttuaralugillu. Assersuutitut: “Qujanarmi meeqqatit ullut tamaasa atuariartortittarakkit”, “Qujanarmi ataatsimiinnissamut takkukkavit”, “Qujanarmi suliffiit paarigakku.”   Nakuuserfigineqartup nukissaqartutut imminut isigiunnaarneranik nakuuserneq kinguneqarsinnaasarpoq.

Eqqaamajuk: Ilaqutariinni angajoqqaaq nakuuserfigineqarsimasoq ikiorukku taava meeqqat aamma ikiussavatit!

• Akuersaarnermik, soqutiginninnermik naammagittarnermillu nakuuserfigineqarsimasoq misigitiguk.
• Nakuuserfigineqarsimasup ikiorneqarnissani ajornakusoortissinnaassagaa eqqumaffigissavat, nakuuserfigineqarsimasormi ima eqqarsaqqajaasarpoq: “Nakuusertoqarmat uanga nammineq                     pisuuvunga.”
• Tatiginninneq pingaaruteqarmat eqqumaffigissavat. Arnap nakuuserfigineqarsimasup ilumut anaanaanerlunnerluni eqqarsaatigeqqajaasarpaa, meeqqaminillu arsaarneqarnissani eqqasuutigisarlugu.
• Ikiuineq nakuusernermik ajornartorsiuteqarnermik akuersaarnerummat eqqumaffigissavat. Ikiuinnginnermi allaannginnami nakuusernermik akuersiinnarneq.
• Isertuussilluinnarnissaq neqeroorutigineqanngisaannassaaq, oqaloqatigiinnerummi nalaani arlaannik pilertoqarsinnaavoq pinngitsoorani ingerlatitseqqittariamik.


Nalunaartussaatitaaneq

Suliamik ilisimasalittut isumaginnittoqarfimmi, atuarfeqarfimmi peqqinnissaqarfimmiluunniit sulisuuguit, ilaqutariinnilu 18-it inorlugit ukiulinnik meeraqarfiusumi nakuusertoqarsimassappat, isumaginninnermik oqartussat nalunaarfiginissaannut annertusisamik pisussaaffeqarputit.
Nakuusernerup ingerlaannaq unitsinnissaa pileqqinnginnissaalu meeqqamut pingaarnersaavoq. Meeqqat inuusutullu nakuusernermik nalaataqarsimanerat pasitsaakkukku piaarnerpaamik akulerunnissat pingaaruteqarpoq.

Qanoq nalunaassaanga
Nalunaarnerup qanoq pinissaa pillugu piumasaqaateqartoqanngilaq. Pisoq apeqqutaatillugu nalunaarneq allakkatigut, oqarasuaatikkut, nammineerluni saaffiginninnikkut imaluunniit mailikkut pisinnaavoq. Nalunaarneq pillugu kommune iliuuseqassaaq, qanoq nalunaarsimanerit apeqqutaatinnagu. Nalunaarnerit amerlanertigut allakkatigoortariaqarput, allakkat uppernarsaatitut atorsinnaammata. Ilumoortunik aalajangersimasunillu tigussaasunillu naammattoorsimasanik sapinngisaq malillugu nalunaarneq tunngavilersorneqassaaq (suna takuiuk, tusaaviuk il.il.).
Ulluunerani paaqqinnittarfinnit, atuarfinnit aamma meeqqanik paarsisartunit nalunaarneq pisortamit ileqquusutut atsiorteriarlugu, taanna isumaginninnermik ingerlatsivimmut nassiunneqassaaq. Nalunaarnerup piareersarnissaanut nassiunnissaanullu aajuna siunnersuut.

• Suut takuigit misigaagillu? Meeraq nakuusernermik nalaataqarsimasoq imalt. angerlarsimaffimmi nakuusernermik nalaataqarsimasoq pasitsaakkukku, sooq taamatut pasitsaassaqarnerit allaguk             tunngavilersuutitalerlugulu.
• Tamanna pisortallu oqaloqatigiissutigisiuk, nalunaarullu kommunimut pisortannit nassiutsillugu.
• Nalunaartussaatitaaneq sulisunut ataasiakkaanut atuuppoq. Ima paasillugu; nalunaarnissamut pisortarisat tamatigut isumaqatigisariaqanngilat.
• Angajoqqaat ilanngunneqassanersut isumaliutersuutigiuk. Eqqaamallugu: Angajoqqaat nakuusertartutut pasitsaassimagukkit angajoqqaat ilanngussanngilatit, tamannami meeqqamut ajoqusiinermik       kinguneqarsinnaammat!
• Nalunaarneq kingusinnerpaamik nassiunneqarnerminiit sapaatip akunnerata qaangiunnerani kommunimit tiguneqartutut uppernarsarneqassaaq. Uppernarsaat nalunaarnermik nassiussisumut                 qaatiguulerneqarluni nassiunneqassaaq.
• Kommune illiuuseqanngitsoq paasigukku nalunaarfigissavat: Isumaginninnermi Naammagittaalliuuteqartarfik

Quppernermi uani kommuninnut qanoq nalunaarsinnaanerlutit atuarsinnaavat;

Qularutit pillugit suleqatitit oqaloqatigikkit 
Nakuusernermik pasisaqartoqarnerani iliuuseqarnissaq ajornakusoortorujussuusinnaavoq, iliuuseqarnissallu qularileriataarsinnaavat. Pasitsaassaqalersimanermi piareersimanissaq iluaqutaasinnaasorujussuuvoq. Suleqatit peqatigalugit pineqartoq oqaloqatigiissutigisimagaanni, qanorlu iliornissamut eqqarsaqatigiillusi, taava iliuuseqarnissaq eqqortumillu iliornissaq ilimanarnerulissaaq.

Suliffissinni allatanik ilitsersuuteqarneq iluaqutaasinnaavoq, tassanimi allaqassaaq meeraq nakuusernermik nalaataqarsimasoq pasitsaanneqarpat qanoq iliortoqassanersoq. Suliamik ilisimasalittut nalorniunnaarnissamut tamanna ilapittuutaasinnaavoq. Suliamik suliaqartutut inuttullu aarleqquteqarnerup avitseqatigiiffigineqarsinnaanera pisariaqartinneqarsinnaavoq, taamaattumillu paasisariaqartoq unaavoq; kina saaffigissavara, saaffiginnikkumalu qanoq pisoqassava?
Imminut upperissallutit aamma suliatigut ilisimasaqarnerit upperissallugu pingaaruteqarpoq. Takunikuusat takunikuuat. Pisortat qaninnerpaaq peqatigalugu eqqarsaatitit naammattuukkatillu oqaloqatigiissutigisigit. Oqaloqatigiinnikkut qularutit ajugaaffigiuminarnerusarput.