airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginittoqaraangat

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik isumasiuut

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqartarnermik innarliisarnermut isumasiuutit amerlapput. Qitiusumik siunnersuisarfimmiik eqqumaffigineqarpoq kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik innarliinerit, kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnerit kinguaassiutitigullu nakuusernerit assigiinngitsunik isumasiuuteqartut. Isumasiuutit ilai ataani allattoqqapput. 

Qitiusumik siunnersuisarfik oqariartaaseq kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik innarliineq ulluinnarni atugarivaa, oqariartaasermi ilisimaneqarnerummat sammineqartumullu siamasinnerusumik Qitiusumik siunnersuisarfik suliamini sammineqartumut atorneqarsinnaanerummat. 

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik nakuuserneq
Oqariataatsip kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik nakuuserneq, ukununnga ataatsimoorussisumik kinguaassiutitigut innarliinermut kinguaassiutitigullu killissamik qaangiiffigineqarnermullu tunngaviusumik atorneqarsinnaavoq. Nakuusernerit ukununnga agguataarneqarsinnaapput, timikkut, tarnikkut kinguaassiutitigullu killissamik qaangiiffigineqarnermik nakuusernerit. Nakuusernerit suugaluarpataluunniit tarnikkut attuisarput. Nakuuserneq sorpassuusinnaavoq, ilagalugulu inuup nakuusertup pissaaneqarnerunini meeqqamik innarliinermini atornerluttarmagu, tamannalu meeqqap, soorlu kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik nakuuserfigitikkaangami, atupiloortarpaa.

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik innarliineq
Meeqqanik inuusuttuaqqanillu kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermik innarliineq pisarpoq iliuutsit imaluunniit periutsit suulluunniit imaappata:

  • Meeraq inuusuttuararluunniit ukiukinnini peqqutigalugu imaluunniit ineriartornermi killiffini peqqutigalugu iliuutsimik paasinnissinnaanngippat imaluunniit akuersisinnaanngippat.
  • Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit inuttut timikkulluunniit innarligassaanngitsumik ajoquserneqarpat.
  • Kanngunartuliortup meeqqap inuusuttuaqqalluunniit nammineersinnaannginnera imaluunniit nammineq pissaaneqarnini atornerlullugu pisariaqartitaminut atortarpaa.
  • Inuiaqatigiit inatsisaat aamma (imaluunniit) nalinginnaasumik ileqqorissaarnermik paasinnittariaaseq sipporneqartarpoq.

Kinguaassiutitigut iliuutsinut imaluunniit sammisanut tunngasinnaasut ilaquttamik qanigisamik kinguaassiutitigut atoqateqarneq, nammineq killissarititanik qaangisitsineq, attuuatinneq, atoqateqarneq imaluunniit taakkununnga assingusunik misigisaqartitaaneq. Kannguttaatsuliortoq inersimasuusinnaavoq, kisianni aamma inuusuttuusinnaavoq imaluunniit meeraq.

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarneq
Oqariartaaseq kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarneq tamatigungajak kinguaassiutitigut innarliinermut sanilliunneqarajuttarpoq. Oqariartaaseq atorneqartarpoq soorlu meeqqat inuusuttuaqqallu ataasiaannarnatik, sivisuumillu ilaquttamit qanigisamit innarlisaarneqaraangata, imaluunniit meeqqamut ataatsimut piffissami sivisunerusumi innarliisoqartillugu. Innarliinerit uani aamma inunnit misilittagaqarnerusunit, meeqqat inuusuttuaqqalluunniit avaqqutiinnarsinnaanngisaannit, ingerlanneqartarput.

Meeqqanik ukiukitsunik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginnittartoq - pædofiilit
Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninneq amerlasuutigut meeqqanik ukiukitsunik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginnittartunut sammitinniarneqartarpoq, kisianni uani allaassutigaa, innarliinerit tamarmiunngitsut pædofiilininngaaneerneq ajormatata ammalu pædofiilit tamatiguunngitsoq meeqqanik killissamik atornerluisarmata.

Pædofili tassaavoq inuttut qanoq issuseq, tassani inuk meeqqamik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnissamut kajungertoq imaluunniit kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnissamik kissaateqartoq. Pædofiili kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginnittarnermini paasinnittariaatsitigut eqqunngitsutut isigineqartarpoq, amerlanerit paasinnitariaasiannit allaanerummat. Assigiinngitsutigullu pædofiliusoqarsinnaavoq, soorlu inuk meeqqanik ukiukinnernik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginnerusussinnaavoq naak inersimasumik ulluinnarni inooqateqaraluarluni. Imaapporli ”pædofiilivik” isumasioraanni tassaavoq inuk taamaallaat ukiukinnernik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnissamik kajungerisalik, tassuunalu taamaallaat eqqarsaatitigut imaluunniit iliuuseqarnikkut iluarusunnartumik misigisaqarsinnaasoq. Pædofiilip takusinnaanngilaa inersimasut meeqqallu akornanni kinguaassiutit pillugit paasinnittariaatsit assigiinngissuteqartut, aammalu taakku imminnut sanillersuunneqarsinnaanngitsut.

Ilaquttamik qanigisamik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninneq
Incest tassaavoq ilaquttamik qanigisamik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninneq, soorlu aakkut qanigisarluinnarmik. Tamannalu inersimasut, meeqqat imaluunniit inersimasut meeqqallu akornanni pisinnaavoq. Ilaquttamik qanigisamik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninneq inatsisitigut inerteqqutaavoq taamaammallu kinguaassiutitigut innarliinertut allatulli pineqaatissiissutaasinnaalluni.

Naluneqanngilarmi kannguttaatsuliortoq meerarlu ilaqutariittut qaninnerujartortillugit, ajoqusiinerit annertusiartortartut. Naak ilaquttamik qanigisamik kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninneq pissusissamisuunngitsutut isigineqaraluartoq, kinguaassiutitigut innarliineq aamma pisarpoq inuup meeqqamut ulluinnarni qanittup, soorlu ataatassap, qatanngutisiap allallu qanittut taamaattorli aakkut ilaqutariissuteqanngitsut, taamatulli aamma annertuumik meeqqamut ajoqusiisinnaavoq.

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnermik innarliinerit assigiinngitsut immikkoortiterneri

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffiginninnermik innarliinerit paasilluarniarlugit qanoq assigiinngisitaarneri immikkoortiterneqarsinnaapput.

1. Timi attunngikkaluarlugu innarliineq. Soorlu kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigininnissamik kaammattuineq, pornofilminik isiginnaaqatigiinneq, kannguttaatsuliortup pisariaqartitaa naapertorlugu paquminartumik assilisinneq imaluunniit filmiliaritinneq, inersimasumik tissassartumik isiginnaartitaaneq imaluunniit paquminartumik imminut attuuatitaaneq, inersimasoq atisaqarani imminut takutittartumik isiginnaartitaaneq.

Taamatut immikkoortiterineq aamma taaneqartarpoq attuinngikkaluartumik innarliineq.

2. Timikkut innarliineq. Soorlu kuninneqarnikkut aamma paquminartumik attuuatinnikkut, atisajartitaanikkut, kannguttaatsuliortup kinguaasiuutaatigut atuuatitsinikkut, nammineq atisaqarluni atisaqarnaniluunniit attuuaneqarluni.

Uani immikkoortiterineq tullialu nr. 3 taaneqartarput timeq atorlugu iliuuseqarnikkut innarliineq.

3. Utsuutigut itikkulluunniit misiliilluni imaluunniit naammassilluni killissamik qaangiiffigitinneq kiisalu pinngitsaaliineq.

Isumasiuutit immikkoortiterinerillu assigiinngitsut ersersinngilaat innarliineq sioqqullugu sumik (tarnikkut) pisoqarsimanersoq, imaluunniit innarliineq qanoq sivisutigisumik pisarsimanersoq. Taamaammat pingaartuuvoq qanoq meeqqamut inuusuttuaqqamulluunniit artukkiisinnaanera paasiniassagutsigu innarliisimanermi suut pisut tamaasa eqqumaffigissallugit.

Meeqqap/inuusuttuaqqap kannguttaatsuliortullu imminnut qanoq atassuteqarnersut, innarliineq qanoq annertutiginersoq, aamma innarliisarnerit qanoq sivisutigisumik ingerlasimanersut – tamakku tamarmik kinguaassiutitigut innarliinerup kingunipiluinut pingaaruteqartorujussuupput.

Pereersimasut kinguneri

Kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarsimanermit qisuariarnerit saniatigut kinguneri  amerlallutillu sakkortusinnaapput. Innarliinerup malittai eqqugaasumut, ilaqqutaasunut inuiaqatigiinnullu annertusinnaapput. Isertuussat, nipangiussat qisuariarnerit tamanut sunniuteqartarput.

Ataavartumik timikkut tarnikkullu sunnigaaneq, sakkortuumik misigisaqarnermi qisuariarnerit, nikallunganeq, PTSD kiisalu kanngusunnermik imminullu pisuutinnermik misigisimaneq amma allunut attaveqarnermik ajornartorsiuteqarneq, kinguaassiutitigut innarligaasimagaanni kingunerlutitsinerupput.

Meeqqat kinguaassiutitigut innarlerneqarsimasut amerlasuutigut imminik equngasumik isiginninnermik pilersitsisarput, inuunermilu qanoq killeqarneq nalileruminaatsittarlugu.

Inersimasut kinguaassiutitigut innarlerneqarsimanermit kingusiinnaq kingunerlutitsisut misigisinnaavaat kinguaassiutinut tunngasut, timimik isiginnittariaatsit inunnullu allanut qanimut attaveqarsinnaaneq marloqiusamik isumaqarfigalugit. Ilaqutariinnik pilersitsiuminaatitsisinnaapput, inuunermiluunniit soorlu suliffik aqqutigalugu allanut attaveqarniarneq ajornartorsiutigisinnaallugu.

 

Inuilli assigiinngitsuupput, meeraanermilu misigisisanut kingunerlutitsisartunut, soorlu kinguaassiutitigut innarliinernut, assigiinngitsumik qisuariartarlutik.

Assigiinngitsumik aallaaveqarluta inunngortarpugut, timip kingornuttagai tunngaviusumik assigiinngitsuupput, avatangiisinilu assigiinngitsuni alliartortarluta. Inuit ilaat tarnikkut inooqatigiinnikkullu allanit pitsaanerusumik alliartorfeqartarput, taamaammallu immaqa misigisat sakkortuut allanit ajunnginnerusumik qaangertarlugit. Inuit akornanni nukitsigut assigiinngissut taanna taaneqartarpoq akiuussinnaassuseq.

Akiuussinnaassuseq nassuiarneqarsinnaavoq imatut, tassa inuup naak alliartornermi atukkat ajornakusooraluartut ajunngitsumik ingerlasinnaassuseqarluni. Akiuussinnaassuseq inunnguutsimit tunuliaqutaqartumik ineriartortinneqartarpoq, kisiannili aamma alliartornermi atugarisat taamatulli sunneeqataasarput. Inersimasuusinnaavoq allanngujuitsoq tatiginartoq, inooqatigiinnermi attaveqarfiit pitsaasut, nammineq inuttut pissuseq – soorlu utaqqiinnarnani iliuuseqartarnikkut imaluunniit akisussaasuqarneq ikiorfeqannginnermiit. Pissutsip ataatsip aaliangerneq ajorpaa, assigiinngitsorpassuilli imminnut nipilersoqatigiinnerisigut pinngortarpoq.

Ersiutit qisuariaatillu

Meeqqat assigiinngillat. Assigiinngitsumik qisuariartarput, ukiui inerisimassusaallu qanoq isummaminnik anitsisinnaassusaannut aaliangiisuusarput.

Meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarsimallutik qanoq qisuariartarnerannut inernileriikkanik peqanngilaq. Taamaattorli ersiutit qisuariartarnerillu ataani allattorsimasut takuneqarsinnaasarput:

 

Kinguaassiuutitigut killissanik qaangiilluni pissusilersornermi iliuutsinut sammititat

imatut paasineqassaaq, iliuutsit kinguaassiutinut sammititat meeqqap ukiuinut ineriartorneranullu naleqqiullugit pissusissamisuunngitsut. Meeqqat inuusuttuaqqallu kinguaassiutitigut pissusilersuutaat inersimasorpalaarpata immaqalu kinguaasiutitigut iliuusaat ataasiaannarani pippat, meeqqallu ukiunut naapertuunnatik, taava tamanna pissusissamisuunngilaq, inersimasullu qanoq iliuuseqarnissaminnut akisussaassapput. Meeqqap meeraq inersimasulluunniit allap kinguaassiutitigut killingi qaangerpagit, tamanna pissusissamisuunngilaq. Meeraq ingasaassisumik kinguaassiutitigut imminut samminiaannarpat, soorlu tissassarnermik pinngitsuuisinnaanngippat, taava qisuariartoqartariaqarpoq. Meeqqap kinguaassiutinut tunngasunik iliuuserisartakkanillu, naak ukiuinut naleqqutinngikkaluartoq, eqqartuisarpat, taava eqqumaffiginissaanut pissutissaqarpoq.

 

Pissusit allanngornerini

Meeqqap inuusuttuaqqalluunniit pissusai allanngoriataarpata eqqumaffigineqassaaq. Soorlu ammasorujussuulluni alapernaatsuminngaaniit nipaarlunngorluni matoqqasunngorpat. Pissuserisartakkat tassanngaannaq allanngorpata isumaqarsinnaavoq meeqqap inuuneranik arlaannik sakkortuumik pisoqarsimasoq. Pissusaasa takutissinnaavai meeraq iluaalliortoq.

Eqqumaffigineqassaaq meeqqat inuusuttuaqqallu ilaasa piffissami sivisunerusumi kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarsimangaluarlutik pissussimikkut allannguutigineq ajorsinnaagamikku.

 

Inummut aaliangersimasumut akerliuniarneq

Inersimasumik inummilluunniit aliangersimasumik ilaqarnissamik akerliuneq

 

Pissutissaqanngitsumik qianeq (ersineq)

Meerarpassuit kinguaassiutitigut innarlerneqarsimasut misigisimasarput misigisimasatik pillugit oqaloqatissaqaratik. Misigissutsinik annertuunik anissinnaanngisaminnik peqartillutik tassanngaannaq qissasersinnaapput ersilerlutilluunniit.

 

Sinissaaleqineq (sinnattupilunneq)

Sinissaaleqinerit sinnattupilunnerillu nalinginnaasumik akulikinnerusumik nalliuttalerpata, immaqalu qisuariaatit assigiinngitsut allat ilutigalugit, taava eqqumaffiginissaanut pissutissaqavippoq

 

Timikkut ersiutit

Meeraq timikkut ersiutinik, soorlu tilluusarnernik, qarngup sinaani ikeqarneq, maqinikkut, kinguaassiutitigut ippigisaqarnikkut, nappaatit kinguaasiutitigut tuniluuttartut assigisaanillu peqarpat taava ernumassutissaqarpoq.

 

Aliasunneq (nikallunganeq)

Ataavartumik aliatsassimaneq, kiserliortutut misigisimallunilu annikilliorneq.

 

Sakkortusaarniartuuneq (ulapiinnaavilluni)

Meeqqat ilaat sakkortoorujussuarmik pissuseqarsinnaapput. Kamannerujussuakkut imaluunniit meeraqatiminnik inersimasunillu saassussisarlutik. Allallu ulapittorujussuusinnaaput, suullu tamaasa sukkasuumik suliarisarlugit.

 

Aallussisinnaanermik ajornartorsiuteqarneq

Meeqqat ilaat qisuariartarput suliamik ataasiinnarmik pinnguaammilluunniit ataasiinnarmik aallusisinnaaneq ajorlutik. Paatsiveerutiasuullutillu akornuseruminarsinnaallutik.

 

Pissusilersuutit imminut ajoqusiisut

Imminut kilertarneq (cutting), imminut uutarneq allatulluunnit ajoquserneq. Imminornissamik eqqarsarneq aamma imminut ajoquserniarneruvoq.

 

Utersaarneq

Meeqqat ilaasa atugarliorneq ineriartornerminni utersaarutigisarpaat, imaluunnit ineriartornerminnik unititsissutigisarpaat. Soorlu meeraaqqatut oqaluttaleqqinnikkut imaluunniit siniffimmi/qarlinni quisoortalernikkut naak anartarfiliarsinaaneq nalunngikkaluarlugu.

 

Anartoorneq (encopreise) imaluunniit quisoorneq (enuresis)

Piumassuserinngisamik quisoorneq imaluunniit anartoorneq, naak meeqqat tamanna qaangereersimagaluaraat.

 

Imminut tatiginnginneq (ikiorfeqannginneq, susinnaannginneq)

Meeqqat imminnut upperiunnaarsinnaapput, naleqanngitsutullu misigalutik.

 

Nerisarnermik ajornartorsiuteqarneq

Anoreksi (imminut kaatsilluni) imaluunniit bulimi (nererujussuariarluni meriaralugit).

 

Naarlunneq, niaqorlunneq

Meerarpassuit tarnerup piliaanik timikkut ippigusuutitullusooq ersiuteqartitsisarput, taamannalu atugarissaannginnermik takutitsisuusarpoq. Soorlu naakkut, niaqukkut imaluunniit timikkut arlaatigut anniateqarnermik. Tarnip piliaanik timip ippigusuuteqartutullusooq ersiuteqartarnera erseqqarissumik nassuiaatissartaqanngilaq.

 

Nipaarluuneq

Meeqqat nipaarluullutillu imminut mattussinnaapput. Tamanna peqquteqarsinnaavoq piumaffigineqarsimagamik innarliineq isertuutissagaat imaluunniit oqaluttuaraluarpata kinguneqartinnissaanik siorasaarneqarsimagamik.

 

Malunnartumik eqqiluisaannginneq

Meeqqat ilaat ipertusinnaapput, atisat ipertuut asanneqarumanatik/uffarumanatik

 

Soqutigisaqannginneq/naammagisaqqannginneq imaluunniit ingasaassilluni paqumingisaqannginneq.

Meeqqat ilaasa timitik ilaatigut atisanik angivallaartunik toqqortorniartarpaat. Akerlianillu aamma meeqqat ilaat paqumigisaqanngivillutik atisalersortarput.

 

Ersiutit qisuariaatillu assigiinngitsut kinguaassiutitigut killissamik qaangiiffigineqarnermit piuaannarneq ajorput. Qisuariarnerit meeqqap inuunerani assigiinngitsunik peqquteqarsinnaapput. Taamaammat pingaartuuvoq meeqqamut inuusuttuaqqamulluunniit tunngasut tamaasa inerniliisinnani (soorlu paaqqinnittarfiit, klubbit, angerlarsimaffik, ikinngutit, ineriartorneq il.il) eqqarsaatigineqarnissaat.

Ersiutinik qisuariaatinillu ernumagisannik takusaqaruit, takusatit allattussavatit ittunnillu oqaloqateqarlutit