airplanebooksbriefcase business cogs cross election entertainment fish house law lockmedicalpeopleselfservices socialtax
Iserfissaq

Meeqqat kinguaassiutitigut ineriartornerat

2-3 ukiullit

Meeraq 2–3 ukioqalernerminiit imminut qiimmassartalertarpoq, soorlu aaliangersimasumik ingilluni imaluunniit seeqquni atorlugu ukamarluni. Meeqqalli sulerinerluni (meerarpaluttumik tissassarnerluni) nalusarpaa, nalunnginnarpaali iluarusunnartuusoq.

Meerarpaluttumik tissassarneq erseqqarippallaalerpat imaluunnit inersimasumut ittuuallannarpat meeraq allamut saasarneqarsinnaavoq. Naqqiineq meeqqamut paasiuminaassaaq, meeqqammi sunerluni nalugamiuk soorlu inersimasup nammineq naluneq ajoraa. Meeraq siunnersoruk allamulluunniit saasaruk. Tamanna meeqqap allatigut peroriartornermini iluaqutigissavaa. Meeqqap ilikkarumaarpaa paasillugulu sumi qaqugulu imminut tissassarneq pissusissamisoornersoq. Siunnersuinikkut meeqqap pisut ittuukujunnartut pinaveersaartinnissaanut imaluunniit inuit allat killissaannik qaangiinnaveersaarnissaanik ikiorneqarsinnaavoq.

3-4 ukiullit

Meeqqat 3–4 ukioqaleraangamik inuiaqatigiinni inooqataanermit inatsisit ilinnialertarpaat. Uani eqqartorneqarput soorlu pissuserissaartumik nerisarneq oqaasipilunnginnissarlu. Inooqatigiinnermi inatsisit aaliangersimasut inuit malittariaqagaat atuupput, tassanilu timimut, inuttut namminerisaqarneq kinguaasiutitigullu atugarisat eqqarsaatigineqarput.

Kanngutsaatsuliorfigininnermik qaangiisarnernik meeraq ilinniartinneqaruni ajunngilluinnarpoq, tassanimi meeqqap avatangiisiminit pitsaanngitsumik qisuariarfigineqartarnissaa pinaveersaartinneqarsinnaammat. Meeqqat tissassarneq pillugu oqaloqatigigaanni ajunngilaq. Soorlu meeraq oqarfigineqarsinnaavoq nalunagu imminut attuuaneq nuannersuusoq, taamaattorli tamanna inuttut nammineq pigineqassasoq, kisimiillunilu ingerlanneqartartoq. Meeraq eqqissilluni paaqqinnittarfimmi kisimiiffigisinnaasaanik imaluunniit meeqqap inaani toqqissilluni kisimiissutissani sammiguniuk pitsaanerpaassasoq. Meerarlu aperippat sooq, ajunngilamik akineqarsinnaavoq pissutsit tassa taamaattuummata.

Meeqqat taamatut ukioqartillutik nakorsaasaanngikkunik kujattuusaarneq pinnguaatigisarpaat. Tamanna nalinginnaalluinnarpoq. Attuuanninneq, attuualaarneq sunillu assigiinngitsunik utsuummut itermulluunniit ikkusisarlutik. Taamatut pinnguarnermi meeqqat paasisarpaat suna iluarnersoq sunalu iluannginnersoq. Paasisarpaattaaq inuit assigiinngitsunik killeqartitsisartut. Pingaartuuvorlu taamatut pinnguartarnerit inersimasut ataqqissagaat, pinnguarnerallu aqunnaveersaarlgu. Inersimasutut ernumateqaleraanni ajunngilaq apeqqutigigaanni pinnguaat nuannernersoq (matukkut kasuttoqqaarnissaq eqqaamallugu), misissorlugulu tamarmik nuannaarnersut. Qaqutigoortuuvoq meeqqat taamatut pinnguarnermi ajoqusertarnerat, kisianni tassa ilaatigut ajoqusertoqartartoq meeqqat oqarfigineqarsinnaapput sissueqqullugit, aammalu timimikkut imminnut annersinnaveersaaqqullugit.

Atuartoq

Meeraq atuarfimmi atualeraangami pinnguaatit kinguaassiutinut tunngasut sammivallaarunnaartarpai. Tamannalu pissuteqarunarpoq meeqqap nammineq inuttut inooqatigiinermilu malittarisassat ilikkagaqarfiginerusimammagit. Soorlu imaappoq meeqqat atuartunngoraangamik siusinnerusukkut annerusumik pisimanngisatik takorluukkersaarnermik misilittaavigisaraat soorlu inussat, akitsit il.il.

Meeqqat ikinngutigiittut eqimattaliortarput, ilaatigullu tissassaqatigiittarlutik, iliniarlugulu kinguaassititigut pissutsit aammaqa qanoq issinnaasut. Piffissami tassani suiaassuseq aallaavigalugu sumi inissisimaneq ineritinneqartarpoq, aamma nukappiaqqat niviarsiaqqallu imminnut malersuunnikkarujussuusinnaapput. Misiligaanerit inuusuttunngulerneq, tassa 11-12 ukioqalernissaq tikillugu ingerlanneqartarput, tassani soorlu nukappiaqqat imminnut anisoortittalersinnaasarmata.

Naalungiarsuit

Naalungiarsuit inunngortarput malugisinnaallugu suna kajungernartoq sunalu kajungernanngitsoq, suna iluarusunnartoq sunalu iluarusunnanngitsoq. Meeraaqqat ineriartornissamut tunngatillugu pisariaqartippaat sallaatsumik attuuaneqarnissaminnut. Nalungiarsuup ineriartornissaminut aniguinissaminullu inummut allamut attaveqarnini tunngaviusumik pisariaqartippaa.

Naalungiarsuup sukkasuumik paasissavaa akulaammigut asanneqarnini imaluunniit nangini taarserneqarnera iluaralugu. Periarfissamikkut imminnut attuuasarput, tamannalu iluarisarlugu. Nalungiarsuulli ilisimasaqassutsi naapertorlugu imminut taamatut pineq ajorpoq. Meeraaqqap aalariaatsit aqunneqarnerisigut, ilinniarsinnaassutsikkut eqqaamasaqarsinnaassutsikkullu inerinneqanngivittuusarput. Naalungiarsuk inunnguutsiminik kajumissuseqarpoq, taamaannerlu imerusunnertut kaannertullu pissusissamisoortigaaq, taannaavorlu saqqummertartoq.

Naalungiarsummut tissassinnaaneq inunnguutaasarpoq (arnat akulaavanni aak annertunerulertarpoq angutinilu usuk qerattartarpoq) inernermulli assersuunneqarsinnaanngilaq. Inerneq ilinniaqqaartariaqarpoq aatsaallu ataavartumik sulissutigisariaqarluni. Naalungiarsuup meeqqatut kinguaassiutit tungaasigut pissusai angajoqqaat qisuariaataat ajunnginnersut ajornersulluunnit malugisarpai. Angajoqqaat kissalaartumik qanilaartumillu qisuariarpata pitsaasutut paasisarpaa, tamannalu peqqissumik ineriartornissamut iluaqutaasarluni. Angajoqqaat kanngutsannermik qisuariarpata, imaluunniit meeqqap alapernaannera takunngitsoorpassuk, meeraaqqap tamanna pakatsissutigisarpaa imaluunniit kinguaassiutinut tunngasut equngasumik paasisarpai, soorlu kukkunertut inerteqqutaasutullu. Kingullermut tunngatillugu pissutsit taamaattut allaveqarajupput angajoqqaat nammineq killissaminnik imatut eqqarsaatersuuteqarsimannginnerat, imaluunniit meeqqat killissaat paasissutissanik tunisivallaassasoralutik qaangertoornissaat annilaangagisaramikku.

Inersimasutut meeqqat sorpassuartigut misilittaaneranni kaammattorlugillu tapersersortuartarpagut, kinguaassiutinulli tunngassuteqartillugit meeqqat namminneq suna eqqornersoq eqqunnginnersorluunniit misissugassaattut ilaginnaannartarpagut. Inersimasut meeqqanut kinguaassiutit pillugit ajunngitsumik paasinninnissaat, suna eqqornersoq killissallu sumiinnersut paasinninnissaannut pingaaruteqartorujussuupput.

Inuusuttunngulerneq

Inuusuttunngulernermi meeqqap ilisimaarilluartarpaa timikkut malugisinnaasat kinguaassiutillu tungaasigut eqqarsaatit iliuutsillu imminnut ataqatigiittut. Meeqqap nalunngilluarpaa soorlu assit kinguaassiutinut tunngasut, filmit oqaatsillu malunniuteqartartut. Piffissami tassani meeraq angisooq kinguaassiutitigut misilitassat kajungerilertarpai, soorunami allamik peqateqarluni.

Piffissami tassanittaaq meeraq pissutsit pingaarutillit allat inerikkiartortarmata misikkarittarpoq. Ukuusinnapput kinaassuseq, nammineq naleqassuseq, angajoqqaanut akerliuniarneq allallu. Meeraq angisuunngortoq kinguaassiutit pillugit paasissutissinniarukku atuakkanut paasissutissallu allanut innersuukkukku ajornannginnerullunilu meeqqamut paquminannginnerussaaq. Tamaattorli tamanna meeqqannik kinguaassiutit pillugit oqaloqateqarnissannik unissutigissanngilat. Ammasumik toqqaannartumillu meeqqat kinguaassiutit pillugit oqaloqatiginiartassavatit. Meeqqat peroriartornerminni apeqqutiminut ammasumik naapinneqartaruni kinguaassiutinut tunngasut ajornannginnerusumik apeqquteqaateqarfigisinnaallugillu oqaloqatigiissutigisinnaavai. Inersimasutullu aamma ajunngilaq apeqqutit ilaat akerusunngikkaanni, soorlu inuunermi ilaatigut taamaattoqartartoq.

G-LHFDRCYS34